Suolisto - toiset aivomme / Tarmkanalen - vår andra hjärna

Suolisto -toiset aivomme

On tiedetty kauan, että ihmisen hyvinvointi ja ahdistuneisuus, voivat vaikuttaa suolen toimintaan. Mutta uudempaa tietoa on, että informaatio kulkee myös toiseen suuntaan. Inspiraatiota tähän blogikirjoitukseen olen saanut Aivoliitto ry:n www-sivuilla.

Suoliston mikrobit, mm. bakteerit, sienet ja hiivat ovat tärkeitä myös aivoille. Aivojen ohella toisen hermokeskuksen, suoliston, välisten yhteyksien tutkimus on paljastanut, että suoliston mikrobit osallistuvat toimintaan, jossa elimistö valmistaa aivoille välttämättömiä välittäjäaineita.

Suolistobakteerit saavat suolen erittämään viestiaineita, kuten rasvahappoja ja hormoneja. Esimerkiksi valtaosa onnellisuushormoniksi nimitetystä serotoniinista syntyy suolistossa.

Suolisto kommunikoi aivojen kanssa vagus- eli kiertäjähermon välityksellä. Hermo kulkee keuhkojen ja sydämen välistä ruokatorveen sekä edelleen kurkun kautta aivoihin Kun suolisto aistii häiriön, aivot saavat signaalin. Viestiä voivat viedä suolistomikrobit aiheuttamasta paikallisesta tulehduksesta syntyneet tulehdusvälittäjäaineet, sytokiinit, jotka vaikuttavat hermostoon. Kolmas yhteys toimii aivojen välittäjäaineiden ja neuropeptidien kautta. On esitetty, että 90 prosenttia aivojen välittäjäaineista olisi suoliston alueella.

Syö vatsasi ja itsesi iloiseksi

Suolen sisällöllä, mikrobeilla, voi olla vaikutusta keskushermoston kehitykseen. Suolistobakteerit voivat aiheuttaa masennusta, pelkotiloja ja unohtelua. Suolistoa hoitamalla hoitaa samalla stressitasojaan, aivojaan ja mielentilaansa. Ja toisin päin: aivojen hyvinvointi vaikuttaa merkittävästi suoliston toimintaan.

Suolisto pitää kuitupitoisista ravintokasveista, kuten kaaleista ja pinaatista. Hyväksi ovat myös hedelmät ja kasvikset, joissa on suhteellisen vähän sokeria, kuten tomaatti, paprika ja sitruuna. Suolistoa pitävät hyvänä myös maitohappobakteerit ja hapanmaitotuotteet sekä hyvän rasvan lähteet, kuten kala, pähkinät ja avokado.

Suolistoa voi hemmotella. Bakteerien herkkua ovat liljakasvit: parsa, purjo, sipuli ja valkosipuli, sekä asterikasvit kuten mustajuuri, salaattisiskuri ja maa- ja latva-artisokka.

Tutkimusta tarvitaan tästäkin lisää. Silti tiedetään, että ruoka, joka pitää sydämen ja verisuonistot sekä suoliston mikrobiston tyytyväisenä, on hyödyksi myös aivoille.

Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa painotetaan myös edellä mainittuja elintarvikkeita. Kaiken kaikkiaan vois sanoa, että noudattamalla suomalaisia ravitsemussuosituksia, voi samalla tukea sekä suoliston että aivojen terveyttä!

Tarmkanalen – vår andra hjärna

Man har redan länge vetat att människans välmåga och ångest kan inverka på tarmkanalens funktion. Nyare information är dock att informationen också går i andra riktningen. Inspiration till denna bloggskrift har jag fått från Aivoliitto ry:s www-sidor.

Tarmkanalens mikrober, bl a bakterier, svampar och jäst är viktiga också för hjärnan. Förutom hjärnan har det framgått att vårt andra nervcentrum, tarmkanalen, spelar en viktig roll eftersom tarmkanalens mikrober medverkar då signalsubstanser nödvändiga för hjärnan produceras.

Tarmbakterierna får tarmkanalen att utsöndra signalämnen, såsom fettsyror och hormoner. Till exempel merparten av, det som lyckohormonet kallade, serotoninet uppstår i tarmkanalen.

Tarmkanalen kommunicerar med hjärnan via vagusnerven. Nerven sträcker sig mellan lungorna och hjärtat till matstrupen och därifrån via halsen till hjärnan. Då tarmkanalen upplever en störning får hjärnan en signal. En signal kan uppstå då det upptäcks en lokal inflammation och inflammationssignalämnena, cytokinerna, påverkar nervsystemet. Den tredje kopplingen är mellan hjärnans signalämnen och neuropeptiderna. Det har påståtts att 90 procent av hjärnans signalämnen finns i tarmkanalen.

Ät så att både din mage och du blir glada

Tarmkanalens innehåll, mikroberna, kan inverka på hur det centrala nervsystemet utvecklas. Tarmbakterierna kan förorsaka depression, ångest samt luckor in minnet. Då man sköter om tarmkanalen sköter man samtidigt om sin stressnivå, sin hjärna och sinnesstämning. Och vise versa; hjärnans välmåga har stor inverkan på tarmkanalens funktion.

Tarmkanalen gillar fiberrika växter, såsom kål och spenat. Goda är även frukter och grönsaker, i vilka det finns rätt litet socker, såsom tomat, paprika och citron. Även mjölksyrebakterierna, surmjölksprodukterna samt källor för goda fetter, såsom fisk, nötter och avokado, sköter om vår tarmhälsa.

Man kan även skämma bort sin tarmkanal. Extra gott gör liljeväxter såsom sparris, purjo, lök och vitlök. Även svartrot och ärtskocka kan läggas till denna lista.

Trots att vi redan vet en del, behöver vi fortsatt forskning. Ändå vet vi att den mat som håller hjärtat, blodkärlen samt tarmkanalens mikrober nöjda, är bra även för hjärnan.

De ovan nämnda livsmedlen betonas även i de finländska näringsrekommendationerna. Allt som allt kan man konstatera att, genom att följa de finländska näringsrekommendationerna, stöder man samtidigt tarmkanalens och hjärnans hälsa.