Elintarvikeala toimintaympäristön myllerryksessä*Livsmedelsbranschen i en turbulent verksamhetsmiljö

Elintarvikeala toimintaympäristön myllerryksessä

Elintarvikealan yritykset ovat kasvuhakuisia ja hakevat uudistumista monin eri tavoin. Myös uusia elintarvikeyrityksiä on perustettu aktiivisesti. Elintarvikealan pk-yritysten lähiajan suhdannenäkymät jäävät vuoden takaista heikommiksi, mutta ovat vertailualoja myönteisemmät. Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia elintarvikealan yritykset ovat kokeneet muita pk-yrityksiä enemmän. Näin kertoo työ- ja elinkeinoministeriö tiedotteessaan joulukuussa 2022.

Elintarviketeollisuudessa työskentelee yli 34 000 henkilöä kokoaikaisesti noin 1 850 yrityksessä eri puolella maata. Joka kolmas elintarviketeollisuuden yritys on leipomoalan toimija. Viime vuosina uusia yrityksiä on vuosittain perustettu noin 250. Elintarviketeollisuus on vakaa työllistäjä talouden eri tilanteissa. Osaavan työvoiman saatavuudessa on alkanut näkyä aiempaa enemmän haasteita.

Kasvunälkäinen elintarviketeollisuus on aktiviinen investoija

Pk-elintarvikeyritykset ovat edelleen kasvuhaluisia, mikä käy ilmi elintarvikkeiden valmistuksen toimialabarometristä. Voimakkaasti kasvuhakuiseksi ilmoittautui 33 prosenttia ja mahdollisuuksien mukaan kasvua haki 35 prosenttia elintarvikeyrityksistä, kun edellisvuonna yhteenlaskettu osuus oli 54 prosenttia.

Elintarvikeyritykset uskovat kustannusten nousevan sekä kannattavuuden heikkenevän omien tuotteiden hintojen noususta huolimatta. Elintarvikeala on matalien marginaalien liiketoimintaa, johon kohdistuu kaupan ja kuluttajien puolelta hintapainetta. Erot samankin toimialan yritysten kannattavuudessa voivat olla suuria. Elintarvikealan pk-yritysten lähiajan suhdanneodotukset ovat kuitenkin melko positiivisia, mutta viime vuotta heikompia.

Asiakasymmärrys ja uudistuminen korostuvat kiihtyvästi muuttuvassa ja trendien värittämässä liiketoimintaympäristössä. Elintarvikealan uusiutuminen tapahtuu erityisesti investointien sekä uusien tuotteiden ja palveluiden lanseeraamisen kautta. Elintarviketeollisuudessa onkin viime vuosina investoitu mittavasti. Myös vuodelle 2023 on ennakoitu merkittäviä investointeja.

Digitaalisuuden tarjoamat mahdollisuudet auttavat elintarvikeyrityksiä yrityskuvan vahvistamisessa ja asiakasryhmien tavoittamisessa. Ruokahävikin vähentäminen ja energiaratkaisut koskevat koko ruokajärjestelmää.

Elintarvikealan pk-yrityksistä 65 prosenttia arvioi Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan vaikuttaneen kielteisesti liiketoimintaan.Vaikutukset näkyvät erityisesti kasvavina tuotantokustannuksina sekä logistiikassa ja kulutuskysynnän muutoksina. Kustannusten nousu koskettaa koko globaalia ruokajärjestelmää. Poikkeuksellisen korkean inflaation takia ostovoiman supistuminen ja nousseet tuotantokustannukset painottavat kustannuskilpailukyvyn parantamista elintarviketeollisuudessa.

Ta­voit­tee­na vien­nin tup­laa­mi­nen

Suomalaisia elintarvikkeita vietiin yli 2 miljardilla eurolla vuonna 2022. Eniten ruokia ja juomia matkaa EU-alueelle, jonne suuntautuu lähes 60 prosenttia elintarvikeviennistä. Yksittäisistä vientikohdemaista merkittävimpiä olivat Ruotsi, Kiina, Viro, Saksa ja Ranska.

Elintarvikealan Food from Finland -vientiohjelman tavoitteena on kaksinkertaistaa Suomen elintarvikevienti vuoteen 2025 mennessä. Vientiohjelmassa on mukana jo yli sata suomalaista viennistä kiinnostunutta elintarvikeyritystä.

Livsmedelsbranschen i en turbulent verksamhetsmiljö

Företagen inom livsmedelsbranschen är tillväxtinriktade och söker förnyelse på många olika sätt. Nya livsmedelsföretag har också startats aktivt. De närmaste konjunkturutsikterna för företagen inom livsmedelsbranschen är sämre än för ett år sedan, men positivare än för jämförelsebranscher. Effekterna av det ryska anfallskriget har drabbat livsmedelsföretagen mer än andra små och medelstora företag. Detta finns att läsa i ett pressmeddelande givet av arbets- och näringsministeriet i december 2022.

Inom livsmedelsindustrin arbetar 34 000 personer på heltid i cirka 1 850 företag på olika håll i landet. Vart tredje företag inom livsmedelsindustrin är aktör inom bageribranschen. Under de senaste åren har det grundats ungefär 250 nya företag årligen.

Livsmedelsindustrin är en stabil arbetsgivare i olika ekonomiska situationer. När det gäller tillgång till kvalificeradarbetskraft har fler utmaningar börjat dyka upp jämfört med tidigare.

Den tillväxthungriga livsmedelsindustrin är en aktiv investerare

De små och medelstora företagen inom livsmedelsbranschen är fortfarande tillväxtorienterade, vilket framgår av branschbarometern om livsmedelsframställning. Av livsmedelsföretagen uppgav 33 procent att de är kraftigt tillväxtorienterade och 35 procent att de i den utsträckning det är möjligt strävade efter tillväxt. Året innan var densammanlagda andelen 54 procent.

Livsmedelsföretagen tror att kostnaderna kommer att öka och lönsamheten försämras trots att priserna på de egna produkterna stiger. Livsmedelsbranschens affärsverksamhet har små marginaler och möter ett hårt pristryck från handeln och konsumenterna. Skillnaderna i lönsamheten hos företag inom samma bransch kan vara stora. Konjunkturförväntningarna för små och medelstora företag inom livsmedelssektorn under den närmaste tiden är dock ganska positiva, men svagare än förra året.

Kundkännedom och modernisering accentueras i en snabbt föränderlig affärsmiljö som påverkas av trender.Livsmedelsbranschen moderniseras i synnerhet genom investeringar samt genom att nya produkter och tjänster lanseras.Under de senaste åren har omfattande investeringar gjorts inom livsmedelsindustrin. Omfattande investeringar förväntas också i år. De möjligheter som digitaliseringen erbjuder hjälper livsmedelsföretag att stärka företagsbilden och nå kundgrupper. En minskning av matsvinnet och energilösningar gäller hela livsmedelssystemet.

Av SMF-företagen inom livsmedelsbranschen bedömde 65 procent att Rysslands angrepp mot Ukraina inverkat negativt på affärsverksamheten. Effekterna syns särskilt i form av ökade produktionskostnader samt förändringar i logistiken och konsumtionsefterfrågan.

Kostnadsstegringen berör hela det globala livsmedelssystemet. På grund av den exceptionellt höga inflationen betonar den minskade köpkraften och de ökade produktionskostnaderna en förbättring av kostnadskonkurrenskraften inom livsmedelsindustrin.

Målsättningen är att fördubbla exporten

Finländska livsmedel exporterades för över 2 miljarder euro år 2022. Merparten av livsmedelsexporten, ca 60%, går till EU-området. Av de enskilda mest betydelsefulla länderna var Sverige, Kina, Estland, Tyskland och Frankrike.

Livsmedelsbranschens Food From Finland- exportprogram har som målsättning att fördubbla Finlands livsmedelsexport till år 2025. I exportprogrammet deltar redan över 100 livsmedelsföretag.