Ruoan verkkokauppa kasvaa ja uudistuu / Näthandeln för mat växer och förnyas

Ruoan verkkokauppa kasvaa ja uudistuu

Koronakriisi on nostanut suomalaisen ruoan verkkokaupan suosion ennätyskorkeaksi. Räjähdysmäinen kasvu on tuonut esille myös alan erityisyydet ja haasteet. Sekä K-ryhmästä että S-ryhmästä kerrotaan, että ruoan verkkokauppa on kevään aikana moninkertaistunut. Tämän takia esimerkiksi kauppojen keräily- ja kuljetuskapasiteetti on tullut pullonkaulaksi.

Syyt kasvuun ovat ymmärrettävät, kun koronakriisin aikana tartuntariskejä halutaan välttää viimeiseen asti. Asiakkaille turvallinen vaihtoehto on ollut tilata ruoat kotiin tai käydä hakemassa ne noutopalvelusta. Varsinkin lapsiperheet ja riskiryhmiin kuuluvat ovat suosineet ruoan verkkoostoksia. Uusien käyttäjien lisäksi myös verkkokaupan tilaukset ovat suurentuneet, siis ruokaa tilataan nyt kerralla suurempia määriä.

Suomalaisilla ruoan verkkokaupoilla on tullut ongelmia, kun ei olla pystytty vastaamaan kysyntään. Ei ole ollut riittävä määrä henkilökuntaa keräilemässä, eikä autoja kuljettamassa. Kaupoissa ei ole myöskään riittävästi tilaa tuotteiden säilyttämiseen. Tästä syystä seuraavat toimitusikkunat ovat saattaneet olla vapaina asiakkaille vasta viikkojen päästä.

Asiakkaiden ruokaostosten keräily on oma erityinen työ, joka ei onnistu ilman täsmäkoulutusta. Miten löytää kaupasta nopeasti oikeat tuotteet? Miten valita asiakkaan toiveiden mukaiset hedelmät ja vihannekset? Entä millä tuotteella korvataan, jos toivottua tavaraa ei ole saatavilla?

Jos yksi ruokatilaus on useita laatikollisia, menee sen keräämiseen aikaa. K-ryhmässä on laskettu, että ison tilauksen poimiminen kestää noin 20 minuuttia. Tähän päälle tulevat vielä tilauksen koordinointityö sekä kuljetus, jos ostokset viedään kotiovelle.

Keräilemisen ja kuljetusten lisäksi ruoan verkkokaupassaon erityisyytensä myös tuotteiden suhteen. Niiden on oltava asiakkaille tullessaan tuoreita ja pakasteiden riittävän kylmiä. Kylmäketjun varmistaminen tarkoittaa sitä, ettei ostoksia voida kerätä kovin paljon etukäteen.

Kaikkinensa ruoan verkkokauppa tarkoittaa paljon enemmän henkilökohtaista työtä per asiakas, kuin jos asiakas tulisi käymään itsekaupassa. Kun huomioi kaikkia edellä mainittuja vaiheita, johtopäätöksenä voi todeta, että tässä vaiheessa ruoan verkkokauppa on ehdottomasti palvelu asiakkaille, eikä kaupalle ansaintakeino.

Suomessa ruoan verkkokaupassa on tultu monia muita maita jonkin verran jäljessä. Markkinaosuus on ollut ennen koronakriisiä noin prosentin, kun Ruotsissa se on noin 3 %. Todellinen edelläkävijä on Iso-Britannia, jossa ruoan verkkokaupan osuus on markkinasta noin 7–8 % ja volyymiltään se on reilusti yli 10 miljardin euron arvoinen.

Edellä kulkevissa maissa nähdään jo monenlaisia toimintamalleja. On yrityksiä, jotka ovat erikoistuneet nimenomaan ruoan verkkokauppaan, eikä heillä ole myymälöitä lainkaan. Nämä ovat kirittäneet myös perinteisiä kauppoja verkon suhteen. Kun volyymit alkavat olla riittävän isoja, on ollut kannattavaa ottaa käyttöön niin sanotut dark storet, joissa ruokatuotteiden tilaukset kerätään automatisoidusti suoraan varastoista.

Automatisoinnin ja huippuun viritetyn logistiikkaketjun lisäksi on muitakin kehityssuuntia, kuten esimerkiksi palvelun parantaminen ja monipuolistaminen. Esimerkkeinä voidaan mainita, että tuotteet viedään asiakkaan jääkaappiin asti, tai että tuotteiden lisäksi tarjotaan monipuolisia reseptipalveluita.

Nyt on kuitenkin ensin katsottava koronakriisin yli ja seurattava, mille tasolle ruoan verkkokauppa oikeasti Suomessa nousee. Moni uskoo, että markkinaosuus ainakin eli kasvaisi noin kahteen prosenttiin. Tämän pohjalta kannattaa miettiä millä toimintamallilla ruoan verkkokaupasta tehdään sekä kuluttajalle kiinnostava, että kaupan toimijoille kannattav liiketoiminta.

Näthandeln för mat växer och förnyas

Coronakrisen har gett ett rejält lyft åt näthandeln för mat i Finland. Den explosionsartade tillväxten har också kommit fram med branschens säregenskaper och utmaningar. Från både K-gruppen och S-gruppen berättar man att näthandeln för mat har mångfaldigats under våren. Detta tar lett till att till exempel butikernas plock- och transportkapacitet har blivit en flaskhals.

Det är förståeligt att tillväxten har förorsakats av att man under Corona-krisen har velat undvika smittorisken till varje pris. Det har känts tryggt för kunderna att beställa maten hem, eller plocka upp den från ett avhämtningsställe. Speciellt barnfamiljer och personer tillhörande riskgrupper har prefererat att handla sin mat på nätet. Förutom att det har kommit nya kunder till näthandeln, har även beställningarnas storlek vuxit. Nu har man tydligt börja handla större mängder mat åt gången.

Den snabba tillväxten har lett till att näthandelns aktörer i Finland inte har hunnit svara på efterfrågan. Man har inte haft tillräckligt med personal som plockar varor och inte heller bilar som distribuerar dem. I butikerna har det inte heller funnits tillräckligt med utrymme för förvaring. Av dessa orsaker har man kunnat få vänta i veckor på sin leverans.

Det ställs speciella krav på utbildningen av den personal som plockar ihop kundens beställningar. Hur hittar man snabbast produkterna i affären? Hur skall man välja grönsaker och frukt enligt kundens önskemål? Hur skall man ersätta en produkt, om den produkt kunden har beställt inte finns?

Om en beställning av mat består av flera lådor tar det tid att plocka ihop den. K-gruppen uppskattar att det tar ungefär 20 minuter att plocka ihop en större beställning. Utöver detta kommer ännu koordineringsarbete samt leverans, ifall beställningen levereras till kundens hemmadörr.

Förutom att man plockar ihop och levererar kundens beställning finns det ytterligare saker som bör beaktas. Produkterna skall vara färska, och kyl- och frysvarorna kalla, då kunden får sin leverans. För att kylkedjan skall kunna försäkras, betyder det att man inte kan plocka ihop beställningen mycket på förhand.

Som ovan beskrivits utförs det mycket mera arbete per kund än om kunden besöker butiken. Slutsatsen av detta är att näthandeln för mat i dag är en serviceform för kunden, och inte något som butiken tjänar på.

Beträffande näthandeln av mat har man i Finland, innan denna vår, legat efter många andra länder. Innan coronakrisen har näthandelns marknadsandel legat på ungefär en procent, då den i Sverige har varit ca 3%. I Storbritannien, som kan anses som ett verkligt föregångarland för näthandel av mat, har man haft en marknadsandel på 7-8% av volymen, vilket i värde betyder ca 10 miljarder euro.

I föregångarländerna ser man flera olika verksamhetsmodeller. Det finns företag, vilka har specialiserat sig på endast näthandel, och som inte alls har några vanliga butiker. Samtidigt har det lett till att även de traditionella butikerna har utvecklat sina verksamhetsmodeller beträffande näthandeln. Då volymerna har blivit tillräckligt stora har det lönats att ha sk dark stores, i vilka matvarornas beställningar plockas automatiskt direkt från lagret.

Förutom att automatisera utveckla logistiken till det yttersta kan man även se andra modeller, som att t ex bjuda en bättre och mångsidigare service. Som exempel kan nämnas att man till och med ställer in varorna i kundens kylskåp, eller erbjuder kunden en mångsidig receptservice.

I detta skede bör man försöka se framåt över coronakrisen, och uppskatta på vilken nivå näthandel av mat landar i Finland. Mågen tror på en fördubbling, vilket skulle betyda en marknadsandel på två ungefär två procent. Utgående från det borde man försöka utveckla en verksamhetsmodell som är såväl intressant för kunden, som lönsam för handelns aktörer.