KO­RO­NA SAA KO­KO ELIN­TAR­VI­KE­KET­JUN YS­KI­MÄÄN / CORONAN FÅR HELA LIVMEDELSKEDJAN ATT HOSTA

Tässä blogissa viittaan Elintarviketeollisuusliiton huhtikuussa julkaistuun artikkeliin, jossa käsitellään koronakriisin vaikutuksia elintarvikeketjuun. Elintarviketeollisuus ja koko elintarvikeketju ovat huoltovarmuuden kannalta kriittisiä. Elintarvikealan pitää kyetä ruokkimaan suomalaiset normaalioloissa, poikkeusoloissa ja poikkeusolojen jälkeen. Huoltovarmuus toimii ja ruokaa riittää, mutta valitettavasti elintarvikeketjukaan ei voi välttyä koronatartunnalta.

Ra­vin­to­la-alan ah­din­ko vai­kut­taa ko­ko elin­tar­vi­ke­sek­to­riin

Koronapandemia aiheutti kysyntäshokin ja mullisti yhtäkkiä perinteiset tavat kuluttaa.

Ravintolasektorin rajoittaminen ja siitä seurannut matkailu- ja ravintola-alan ahdinko laittoivat lumipallon liikkeelle. Ihmiset ovat kuluttaneet tämän alan palveluja runsaasti ja ala on kasvanut viime vuosina nopeammin kuin päivittäistavarakauppa.

Elintarviketeollisuudelle ravintola- ja suurkeittiöalan yritykset ovat merkittävä asiakasryhmä. Osalle ruoka- ja juomayrityksistä ravintola- ja suurkeittiöasiakkaiden liikevaihdon tyrehtyminen on aiheuttanut suurempia ongelmia kuin toisille. Yritykset, jotka myyvät tuotteensa pääasiassa esimerkiksi ravintoloille tai laivayhtiöille, ovat nyt suurissa vaikeuksissa. Myös ne yritykset, jotka palvelevat sekä päivittäistavarakauppaa että ravintolasektoria, ovat ongelmissa, koska ravintolasektorille tarkoitettujen korkean lisäarvon tuotteiden ja aterian osien myynti on romahtanut.

Vaikutukset raaka-ainemarkkinoihin näkyvät viiveellä

Raaka-ainemarkkinoihin koronaepidemia vaikuttaa viiveellä. Toistaiseksi viljaraaka-ainetta on ollut saatavana sekä ruoka- että rehukäyttöön hyvin koko EU:ssa. Varastot olivat normaalilla tasolla ennen pandemian puhkeamista ja sato-odotukset ovat normaalit.

Kausiluontoisessa vihannesten, marjojen ja hedelmien avomaan viljelyssä tilanne on erittäin epävarma, koska kausityövoima käytetään paljon ja sen saatavuus on vastaisuudessakin välttämätöntä. Elintarviketeollisuudelle erityiskysymyksen muodostaa lisäksi luonnonmarjojen saatavuus. Jos poimintaa ei saada ulkomaisen työvoiman turvin käyntiin loppukesällä, riskinä on koko luonnontuoteteollisuusalan ja luonnonmarjoja jatkojalosteena käyttävien yritysten ajautuminen ongelmiin.

Ku­lut­ta­ja­hin­nat muut­tu­vat hi­taas­ti

Yleisesti ennustetaan, että kansainvälisen kaupan hidastuessa vientimaissa on painetta hintojen laskuun. Tuontimaissa vaikutus on lähtökohtaisesti toisin päin. Haittavaikutusten minimoimiseksi on tärkeää pitää sekä kansainvälinen raaka-aineiden että jalostettujen elintarvikkeiden kauppa vapaana esteistä. Esteet nostavat myös riskiä ruokahävikin kasvulle etenkin pilaantuvissa tuotteissa.

Lii­ke­vaih­toon ja ja­los­tu­sar­voon odo­tet­ta­vis­sa las­kua

Koronapandemian aiheuttama poikkeustila muuttaa kysyntää, laskee yritysten liikevaihtoa ja nostaa kuluja muun muassa kasvaneiden sairaspoissaolojen, suojavarustehankintojen sekä muiden varautumiseen liittyvien ennakoimattomien kustannusten myötä. ETL:n jäsenkyselyssä huhtikuun alussa 40 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä ilmoitti sopeuttavansa toimintaa lomautuksilla. Irtisanomisiin yritykset eivät ole vielä joutuneet turvautumaan mittavassa määrin.

Pienten elintarvikeyritysten tilanne on tukala, sillä niiden kriisinsietokyky on lähtökohtaisesti suuria yrityksiä heikompi. Esimerkiksi yrittäjävetoiset paikalliset leipomot ovat vakavissa vaikeuksissa, kun kahvila- ja konditoriatoiminnasta kertyvät tulot jäävät nyt lähes kokonaan saamatta.

Muut­tu­vat­ko ruuan ku­lu­tus­tot­tu­muk­set py­sy­väs­ti?

Edes se, että elintarviketuotanto on huoltovarmuuden kannalta kriittinen ala ja siksi jo ennalta varautunut hyvin poikkeustilanteisiin, ei suojellut elintarvikkeiden ekosysteemiä koronaepidemialta. Kysynnän korjaaminen ennalleen ei ole helppoa, eikä se välttämättä koskaan palaudu ennalleen samanlaisena.

Uudet tavat ostaa ja kuluttaa ruokaa voivat kokea läpimurron nyt, kun ihmisten liikkumista on rajoitettu. Erityisesti digitaalisen ostamisen odotetaan kasvavan. Toisaalta vanhat tavat istuvat sitkeässä, eikä niiden uudistaminen välttämättä ole kaikkien intresseissä.

Elintarvikeketjua syytetään usein kyvyttömyydestä uudistua. Koronakriisi on kuitenkin osoittanut elintarvikeyritysten kyvyn toimia ketterästi kovankin paineen alla. Toimitusvarmuus päivittäistavarakaupalle suuren kysyntäpiikin aikana on ollut korkealla tasolla. Yhteistyö yritysten kesken ja asiakkaiden kanssa on toiminut hyvin.

Ruokia ja juomia valmistavat yritykset ovat myös ottaneet vauhdilla käyttöön uusia innovatiivisia tapoja, joilla ne ovat löytäneet tuotteilleen asiakkaita ja vähentäneet muun muassa ruokahävikkiä.

Poikkeusolot ovat osoittaneet, miten tärkeä asia ruuan omavaraisuus on. Kriisin jälkeen jäljellä voi olla vähemmän elintarvikeyrityksiä kuin aiemmin. Valtaosa yrityksistä kuitenkin selviytyy ja jatkaa vahvempina ja kokeneempina oman toimintansa ja suomalaisen elintarviketeollisuuden uudistamista.

Coronan får hela livsmedelskedjan att hosta

I denna blogg refererar jag till en artikel som Livsmedelsindustriförbudet publicerat i april, i vilken man behandlar coronakrisens inverkan på livsmedelskedjan. Livsmedelsindustrin och hela livsmedelskedjan är viktiga för försörjningstryggheten. Livsmedelsbranschen skall kunna föda finländarna under normala förhållanden, i undantagsförhållanden, samt efter undantagsförhållanden. Försörjningstryggheten fungerar och maten räcker till, men tyvärr kan inte heller livsmedelskedjan undvika coronasmitta.

Restaurangbranschens svårigheter inverkar på hela livsmedelssektorn.

Coronapandemin gav upphov till en chock i efterfrågan. Då man begränsade restaurangbranschens verksamhet satte restaurang – och resebranschens svårigheter snöbollen i rullning. Människor har konsumerat branschens tjänster flitigt, och den har på senare år vuxit snabbare än dagligvaruhandeln.

För livsmedelsindustrin är restaurang- och storköksbranschen en betydande kundgrupp. För en del av mat- och dryckestillverkarna har bortfallet av omsättningen från dessa kunder förorsakat större problem än för andra. Det företag som säljer de mesta av sina produkter till restauranger och rederier har nu stora problem. Även de företag som säljer både till dagligvaruhandel och restauranger har problem, på grund av att de produkter som säljs till restauranger i medeltal har en högre förädlingsgrad.

Inverkan på råvarumarknaden syns senare

Coronaepidemin inverkar på råvarumarknaden först senare. Tillsvidare har det funnits säd både till föda och foder inom hela EU området. Lagren var på normal nivå före pandemin utbröt och man väntar en normal skörd.

Gällande säsongvaror som grönsaker, bär och frukt är situationen mycket osäker, för man använder mycket utländsk säsongsarbetskraft och är beroende av dess tillgänglighet. Detsamma gäller tillgängligheten av bär. Om man inte får utländska plockare att komma till landet i slutet av sommaren, finns det risk att det blir brist på bär, och på produkter för vilka bär används som råvara.

Konsumentpriserna förändras långsamt

Vanligtvis resonerar man att då efterfrågan sjunker på den internationella marknaden finns det tryck på prissänkningar i de exporterande länderna. Gällande importen är inverkan ofta den motsatta. För att minimera de skadliga effekterna är det viktigt att hålla den internationella råvarumarknaden och livsmedelsmarknaden fri från hinder. Olika hinder ökar även risken för att svinnet växer, i synnerhet då det gäller produkter med kort hållbarhet.

Omsättningen och förädlingsvärdet väntas sjunka

Undantagstillståndet på grund av coronapandemin, förändrar efterfrågan, sänker företagens omsättning, samt ökar kostnader som en följd av t ex ökad sjukfrånvaro och behov av skyddsutrustning. I en enkät till Livsmedelsindustriförbundets medlemsföretag, som gjordes i början av april, meddelade 40 procent av de som svarade att de tänker anpassa sin verksamhet genom permitteringar. Uppsägningar har man ännu inte varit tvungen att göra i någon större utsträckning.

De små livsmedelsföretagens situation är problematisk, ty de har i allmänhet sämre kristålighet än större företag. Till exempel små företagardrivna bagerier har nu enorma problem, då de inkomster som kommer från caféer och konditorier helt har uteblivit.

Förändras våra konsumtionsvanor bestående?

Inte ens det att livsmedelsproduktionen är kritisk med tanke på försörjningstryggheten, har skyddat branschens ekosystem från coronakrisen. Det är inte heller lätt att korrigera efterfrågan till situationen innan pandemin. Det kan även hända att man inte överhuvudtaget kommer att återgå till läget innan krisen.

Nya sätt att köpa och konsumera mat kan göra genombrott, då människors rörlighet begränsas. Speciellt digitala inköp förväntas öka. Å andra sidan vill många hålla fast vid sina gamla vanor och är inte intresserade av nya metoder.

Flera gånger kritiserar man livsmedelsbranschens förmåga att förändra sig. Coronakrisen har trots allt visat livsmedelsföretagens förmåga att arbeta under svåra förhållanden. Leveranssäkerheten till dagligvaruhandeln har varit hög trots uppgång i efterfrågan av vissa produkter. Samarbete mellan olika aktörer och kunder har fungerat bra, trots den utmanande situationen.

Undantagsförhållandena har visat hur viktigt det är att Finland är självförsörjande beträffande livsmedel. Efter denna kris kan det hända vi att ha färre livsmedelsföretag än tidigare. Merparten av företagen tros trots allt klara sig och fortsätter starkare och mera erfarna att förnya den finländska livsmedelsindustrin.