Mitä syömme ja miten 100 vuoden päästä? / Vad och hur äter vi om 100 år?

Mitä ja miten syömme 100 vuoden päästä?

Päätin kirjoittaa tämän blogin, kun olin lukenut artikkelin ”Finland om 100 år -maten”, joka 3.12 julkaistiin HBL:ssa. Siinä asiantuntijat miettivät, mitä tulemme syömään 100 vuoden päästä; mitä ohjaa valintojamme ja miten ruokaa tullaan valmistamaan. Tässä haluan nostaa esille muutaman mielenkiintoisen näkökohdan artikkelista.

Tutkijat lähtevät siitä, että ihminen jatkossakin haluaa syödä hyvän makuista ja terveellistä ruokaa. Tämän lisäksi tulee olemaan pakottavia syitä siihen, että joudumme valitsemaan ruokaa, jonka tuottaminen ei rasita ympäristöä samassa määrin kuin tänä päivänä. Syynä tähän on, että maapallon pitää elättää yhä kasvavaa väestöä.

Mutta tapa, jolla ruokaa tullaan tuottamaan, tulee muuttumaa radikaalisti. Tulee olemaan enemmän tai vähemmän itsestään selvää, että syödään pääasiassa kasvisruokaa. Kasvisruokaamme tullaan jossain määrin täydentämään kalalla ja hyönteisproteiinilla.

Joudutaanko silloin luopumaan kaikista hyvistä makuelämyksistä, mitä nyt saamme liharuoista? Vastaus kuuluu, ettei välttämättä. Tulee olemaan mahdollista valmistaa laboratorio-olosuhteissa kasvisruokia, jotka sekä ulkonäöltään muistuttavat lihaa, että maistuvat lihatuotteille.

Miten tulevaisuudessa sitten saadaan apua, kun halutaan tehdä terveellisiä valintoja? Tutkijat ovat sitä mieltä, että tulevaisuudessa tulemme tietämään paljon enemmän mihin sairauksiin meillä on, geeniemme perusteella, riski sairastua. Tulee löytymään apuvälineitä ja antureita, jotka kertovat meille minkälainen ruoka, ja missä määrin, parhaiten edistää hyvinvointiamme. Jokainen voi siis noudattaa omaa henkilökohtaista ”terveysruokavaliotaan”.

Miten sitten löydämme juuri näitä oikeita tuotteita kaupan valikoimasta? Tähänkin saamme apua uudesta teknologiasta. Meillä voi esimerkiksi olla ranneke, joka kaupassa ohjaa meitä laittamaan juuri oikeat tuotteet ostoskoriimme.

Tutkijat miettivät myös, miten tulevaisuudessa tulemme valmistamaan ruokaa, ja miltä keittiömme tulee näyttämään. Tiedetään nyt jo että 3 D tulostin tekee tuloa. Tulevaisuuden keittiössä meillä tulee todennäköisesti olemaan tietokoneohjattu tulostin, joka valmistaa meille juuri haluamamme annokset. Meidän tehtäväksi jää ainoastaan varustaa tämä oikeanlaisilla raaka-aineilla. Ihmisen tarve sosiaaliseen kanssakäymiseen ruokailun yhteydessä ei tule häviämään. Mutta kun meillä vapautuu aikaa ruoanlaitosta, tämäkin aika on käytettävissä sosiaaliseen kanssakäymiseen.

Ei ole niin ihmeellistä, että tämä kaikki voi vaikuttaa utopistiselta. Siksi näihin väittämiin löytyy varmasti runsaasti vasta-argumentteja. Meistä, jotka tänään luemme tästä, kukaan ei ole enää todistamassa, miten oikeasti syömme 100 vuoden päästä. Mutta kuitenkin tiedämme, että tarvitaan radikaaleja muutoksia, jotta maapallo pystyisi elättämään yhä kasvavaa väestöään. Sen lisäksi meillä ei ole yhtään aikaa hukattavaksi, ennen kun on pakko muuttaa elintarviketuotanto vähemmän ympäristöä rasittavaksi.

Vad och hur äter vi om 100 år?

Inspirerad av en artikel publicerad i HBL den 3.12 ”Finland om 100 år - maten” skriver jag denna blogg. Experter resonerar sig fram till vad vi kommer att äta, vad som styr våra framtida val och hur maten kommer att tillverkas. Här vill jag lyfta fram några intressanta punkter ur artikeln.

Man utgår i från att människan även i fortsättningen kommer att välja mat som smakar bra, men som också är nyttig. Av tvingande skäl kommer man dessutom att välja mat, vars produktion inte belastar miljön i den mån som i dag. Detta eftersom jordens måste kunna föda en befolkning, som fortsätter att växa.

Men det sätt på vilken maten i framtiden framställs, kommer att ändras radikalt. Det kommer att vara mer eller mindre självklart att äta i huvudsak vegetariskt. Vår vegetariska kost kommer i någon mån att kompletteras med fisk och protein från insekter.

Är vi då tvungna att avstå från alla de goda smaker som köttprodukterna har? Nej, det kommer vi inte nödvändigtvis att behöva göra. I laboratorier kommer vi att på ett hållbart sätt, kunna framställa vegetariska produkter, som både ser ut som och smakar som kött.

Hur kommer vi då att ännu bättre än i dag kunna välja hälsosamt? Forskarna påstår att vi kommer att veta allt bättre om vilka sjukdomar vi löper risk för att insjukna i, men tanke på de gener som vi har. Det kommer att finnas hjälpmedel och sensorer, som vet hurdan mat och i vilken mängd vi mår bäst av. Man kan alltså följa sin personliga ”hälsodiet”.

Hur hittar man då i butiken de produkter som ingår i ens personliga diet? Här kommer vi också att få hjälp av ny teknologi. Vi kan t ex genom, att ha på oss ett armband som vet vilken diet vi följer, få hjälp med att veta vilka produkter som skall plockas ner i vår butikskorg.

Framtidsvisionärer spekulerar också i hur framtidens mat kommer att tillverkas, och i hur våra kök kommer att se ut. Redan nu vet vi att 3D-printern är på frammarsch. I köket kommer vi troligen att ha en datorstyrd skrivare som printar ut just de rätter vi vill äta. Det enda vi behöver göra är att se till att den är laddad med de rätta råvarorna. Människans behov av social samvaro i samband med måltiderna, kommer inte att försvinna. Men då vi kan frigöra tid från matlagningen, hinner vi i stället satsa mera på att umgås med varandra.

Att allt det här kan verka utopistiskt är ju inte så konstigt. Det leder kanske till med en mängd motargument till resonemangen. Ingen av oss som läser detta kommer ju att leva så länge att vi kan se, vad vi verkligen äter om 100 år. Men det som vi vet är att om jorden skall kunna föda en allt växande befolkning, är det mycket som måste ändras. Dessutom vet vi att vi överhuvudtaget inte har någon tid att förlora, innan vår livsmedelsproduktion måste vara mera hållbar än i dag.